Manic Street Preachers yhtyeestä kirjoitettaessa mielenkiinto kohdistuu useimmiten vuonna 1995 kadonneeseen Richey Edwardsiin ja hänen katoamisestaan seuranneisiin asioihin. Bändin puhemiehinä niin tästä aiheesta kuin yleisemminkin toimivat ennenkaikkea basisti Nicky Wire ja solisti-kitaristi James Dean Bradfield. Heidän haastattelunsa ovat monasti lukemisen arvoisia, sillä he suhtautuvat omaan menneisyyteensä ja tulevaisuuteensa usein virkistävän kriittisesti.
Heitäkin nasevampi sanailija on kuitenkin hiljaisena pidetty rumpali Sean Moore, joka nelikymppisenä näyttää yhä edelleen lihavalta 12-vuotiaalta pojalta. Mutta kuulostaa kaiken toivonsa kauan sitten menettäneeltä satavuotiaalta äijän käppänältä.
Uusimmassa Q-lehden numerossa hän toteaa, että kiertueet ovat heille enää vain pakollinen paha. Mieluiten he olisivat kotonaan ja tekisivät kaikessa rauhassa uutta levyä.
Vuonna 1998, yhtyeen ollessa suosionsa huipulla, häneltä kysyttiin, mistä hän on viime aikoina nauttinut. Hän vastasi: En mistään oikeastaan. En nauti mistään. Minä vain olen olemassa. Totta puhuakseni. Koska sitä tietää, että kaikki tulee päättymään...Sanotaan näin: Jos ihmiskunta kuolisi pois huomenna, ei olisi mitään kaduttavaa, koska en näe että me ihmiset olisimme saaneet aikaiseksi mitään arvokasta koko maailman historian aikana. Lopulta kaikki on vain tomua ja that´s it.
Kun yhtyeen yksinkertaisemmat jäsenet halusivat tehdä vaikeasti lähestyttävää indie-rokkia vuonna 2001 hirvittävällä Know Your Enemy levyllä ja Nicky Wire kehuskeli levyn kuulostavan Jesus And Mary Chainilta, Moore kysyi: Niin just, ja miten monta levyä he sitten myivät?
Vuonna 2011 näyttää siltä, että Wire ja Bradfield ovat tajunneet avata korvansa Moorelle. Wire sanoo Q-lehdessä haluavansa tehdä listoilla menestyvää musiikkia. Bradfield toteaa, että hän vihaa kaikkia niitä artisteja, jotka haluavat musiikilla ilmaista tunteitaan.
Moore totesi jo 2001: Kirjoitan biisejä tässä bändissä, koska tämä on TÄMÄ bändi, en mistään muusta syystä. En tunne tarvetta ilmaista koko maailman edessä, miltä minusta tuntuu. Olen vain yksi miljoonista kasvottomista niinkuin jokainen muukin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti